Näytetään tekstit, joissa on tunniste yrittäjyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yrittäjyys. Näytä kaikki tekstit

lauantai 3. lokakuuta 2015

Mistä sinä sen tiesit?

Olen viime aikoina miettinyt miten voisin tuotteistaa sen osan osaamistani, jota olen nyt kutsunut "Mistä sinä sen tiesit?"-ilmiöksi. Annoin ilmiölle tämän nimen kun samana päivänä kaksi ihmistä esitti tämän saman kysymyksen. Molemmissa tapauksissa ällistytin heitä tarjoamalla ratkaisun heidän ongelmaansa suoraan lonkalta. Ja molemmissa tapauksissa jouduin esittämään tuohon kysymykseen vastaukseksi että ei hajuakaan mistä minä tiesin ratkaisun. Jälkikäteen analysoimalla toisessa ratkaisussa kyse oli synteesistä, jossa yhdistelin asioita uudella tavalla ja loin markkinointikonseptin, jonka uskon purevan. Ratkaisu tullaan myös testaamaan ja jos saan luvan, niin ehkä esittelen sen jossain vaiheessa täällä.

Toisessa tapauksessa vastaus perustui kyltymättömään uteliaisuuteen kaikkea uutta kohtaan. Minulla oli siis tieto teknologiasta ja kuka sitä tarjoaa Suomessa ja ilmeisesti siltäkin puolelta rakentuu ratkaisu.

Tässä kohti tulee sitten se hankala osuus. Tuotteistaminen. Miten tuotteistaa tälläinen "kysy mitä vaan, niin vastataan mitä vaan"-palvelu? Pitääkö tuotteistaminen tehdä ikäänkuin kiertoteitse eli kuten markkinointikonseptissa että myyn tunteja ratkaisun toteuttamiseen ja saan sitä kautta osuuteni? Entä jos ratkaisu onkin jotain muuta, johon ei liity minun tekemiseni kuten ulkoistaminen, uusi myyntimies tai markkinamaakari. Silloin minulta jäävät rahat saamatta kun työn tekee joku muu. Vai pitäisikö palvelun olla jonkin sortin Oraakkeli, jossa saa aina vastauksen rahaa vastaan. Tosin silloin vastausten takuun täytyy olla hyvä, koska ei minultakaan kaikkeen löydy hyvää vastausta (luultavasti).

Onko sinulla hyvää ehdotusta? Mailaa markku.kippola@kehittaja.com tai kommentoi alle. Kiitos!

torstai 21. toukokuuta 2015

Unelmatehdas

Tämä kirjoitus on julkaistu kolumnina 1.5.2015 Valkeakosken Sanomissa.


Kirjasniemen Unelmatehdas


Kävin taannoin ajamassa autolla Kirjasniemessä. Paikka oli minulle uusi, vaikka joitakin vuosia olen Valkeakoskella asunut. Niemi on vaikuttava. Lyhyen matkan päässä kaupungista on lähes kahdenkymmen hehtaarin tehdasalue. Hiljentyneenä tehdasalue näyttää surulliselta katsoa, vaikka paikasta huokuukin seitsemän vuosikymmentä tekemisen historia. Säteri Oy oli monelle valkeakoskelaisille unelmatehdas. Voi vain kuvitella, miten parhaimmillaan parituhatta työntekijää työllistänyt tehdas loi ympärilleen vaurautta ja hyvinvointia. Sen palkoilla maksettiin taloja, mökkejä ja opintoja.

Reilun kymmenen viimeisen vuoden aikana työpaikat ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suurissa yrityksissä väkeä on lähinnä vähennetty, mikä on näkynyt Valkeakoskellakin. Tarvitsemme siis lisää uusia yrityksiä. Niitä syntyy unelmien ja innon kautta. Tarvitsemme jotakin ruokkimaan molempia - unelmien kehittämiskeskuksen - että syntyy uusia unelmatehtaita ja Waldenin klubin ruokkimaan intoa. Yrittäjyys syntyy unelmista, innosta ja merkityksestä. Havainnosta että jonkin asian voi tehdä paremmin, helpommin, halvemmin tai jollakin muulla lisäarvoa synnyttävällä tavalla. Säterikin olisi jäänyt syntymättä, ellei vapaaherra K. A. Wredellä olisi ollut intoa ja uskoa kuitutehtaaseen.

Mikä Waldenin klubi sitten olisi? Kohtaamispaikka, hienosti sanottuna sosiaalinen hubi, jossa kohtaavat opiskelijat, yrittäjät, kolmas sektori, päättäjät, uutta suuntaa hakevat työttömät ja yrittämisestä kiinnostuneet. Waldenin klubi olisi ideahautomo, jossa tarjotaan sattumalle otollinen mahdollisuus tapahtua. Kuka tahansa voi istahtaa epätodennäköisen yhteistyökumppanin viereen ja kokeillen ideoida yhdessä jotakin uutta. Klubille on arvoisensa tilatkin olemassa: Säterin konttorirakennus tehtaan vieressä. Ehkä aulassa seisovalle flyygelillekin löytyisi unelmien kehittäjien joukosta soittaja. Ihmiset tarvitsevat unelmia, unelmat toteuttajia – ja me Valkeakoskella niitä molempia. Rakennetaanko uusi unelmatehdas?