pidentäminen kuitenkaan automaatti, joka ratkaisee kaikki kansantalouden kestävyysvajeeseen kohdistuvat ongelmat? Aikaisemmin se olisi automaattisesti tarkoittanut että tavaroita valmistuisi enemmän ja jos tehdyt tavarat menisivät vielä kaupaksi maailmalla, niin kansantalouden laariin sataisi jaettavaa hyvinvointia.
Kehitys on kuitenkin kulkenut toiseen suuntaan. Valtiovalta on satsannut armottomasti että mahdollisimman monelle saadaan korkeakoulututkinto. Yhdessä muun kehityksen kanssa se on johtanut siihen että dull, dirty&dangerous eli tylsät, likaiset ja vaaralliset työt kiinnostavat entistä harvempia.
Koulutus itsessään jo luo oman harhansa. Koulutuksen mukainen työ. Minä en ole tehnyt päivääkään koulutustani vastaavaa työtä mutta sen sijaan olen kouluttautunut työn vaatimusten mukaan.
Ei mulle koulussa opetettu että tämmöistäkin tarvitaan...
Tietotekniikka, automaatio ja globalisaatio ovat muuttaneet suomalaista teollisuutta. Kokoonpanotyötä ja ruuvinvääntöä on entistä vähemmän mutta mikä on jäänyt? Johtaminen ja linjatuotannon kulttuuri. Kaatuiko Nokian matkapuhelintenkin menestys siihen kun insinöörit lopettivat huikeiden juttujen, asioiden joilla oli heille merkitystä tekemisen ja tilalle tuli porkkana ja keppi-järjestelmä?
Katsokaa vaikka Dan Pinkin puhe Tedistä ja miettikää kuinka paljon omassa toiminnassanne olisi tilaa autonomialle, mahdollisuudelle itse päättää tekemisestään. Omien taitojen kehittämiselle, intohimolle kehittyä paremmaksi ja paremmaksi jossakin, jolla on merkitystä ja ennenkaikkea merkitys. Merkitys sille että olet tekemässä jotakin itseäsi suurempaa, parempaa maailmaa.
Miten sinä teet maailmasta paremman?