torstai 21. marraskuuta 2019

Digitalisaatiosta

Valkeakosken Nordean pankkisali 29.9.2017
Digitalisaatiosta on puhuttu jo vuosia. Käsitteenä se tuntuu olevan aikamoinen ameeba ja kattavan vähän kaikenlaista. Joissakin asioissa se tuntuu olevan kaiken kattava pelastaja ja toisissa taas tuhoaja. Tämä riippuu täysin näkökulmasta. Espoossa 2018 tehty kokeilu tekoälyllä auttoi tunnistamaan tukea tarvitsevia. Toisella puolella digitalisaation sanotaan vievän työpaikat. Näin varmasti käykin. Työt, jotka voidaan antaa koneiden tehtäväksi, annetaan varmasti. Toisaalta digitalisaatiota on turha nähdä pelkkänä mörkönä. Koko teollisen murroksen ajan erilaisia työtehtäviä on hävinnyt ja uusia syntynyt tilalle. Ei enää ole vaihteenhoitajia tai hissioperaattoreita. Sen sijaan on syntynyt esport-pelaajia ja bloggaajia.

Mitä se digitalisaatio sitten on? Wikipedian määritelmä: "Digitalisaatio tai digitalisoituminen tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa." Voi puhua siis arjen digitalisoitumisesta. Niistä asioista, joihin ei enää tule edes kiinnitettyä huomiota tai mietittyä. Kuinka moni tarkistaa ajo-ohjeet, sijainnin tai kaupan aukioloajan Googlettamalla? Entä muistatko aikaa, kun vieraassa kaupungissa etsittiin puhelinkoppi ja toivottiin ettei karttasivuja ole revitty puhelinluettelosta? Niin siitä paperisesta tiiliskivestä, johon oli painettu ihmisten nimet, numerot ja osoitteet. Siinä pari asiaa, jotka ovat digitalisaation myötä kadonneet.

Digitalisaatio muuttaa myös tapaamme ajatella. Aiemmin tieto, vaikkapa edellä mainitut puhelinluettelot olivat hankalemmin saavutettavissa. Saadaksesi tietoa sinun täytyi olla jossakin paikassa ja monesti myös johonkin tiettyyn aikaan. Nyt saavutettavissa on valtava määrä tietoa juuri tällä hetkellä tässä paikassa. Ajattelun muutoksen tulisi näkyä myös toiminnassa, vaikkapa koulutuksessa. Opiskelijoilla pitää olla valmiudet töihin, joita ei ole vielä edes olemassa ja käyttäen teknologiaa, jota ei ole vielä keksitty ratkaistakseen ongelmia, joiden emme tiedä edes olevan ongelmia tällä hetkellä.

Digitalisaatio on mahdollisuus. Ainakin se kannattaa nähdä sellaisena. Paska prosessi on paska digitaalisenakin. Digitalisaatio voi antaa mahdollisuuden tehdä asioita uudella, paremmalla tavalla. Voiko asian ajatella uusiksi digitalisaation kautta? Voiko digitalisaatio auttaa muuttamaan prosessin asiakas- tai käyttäjälähtöisemmaksi? Miten kunta tai yritys voi palvella asiakkaitaan paremmin ja helpommin? Voisiko kuntalainen vaikuttaa enemmän kuntansa asioihin digitaalisesti?

* Tämä kirjoitus on julkaistu 21.11.2019 Tervareitissä www.tervareitti.fi

keskiviikko 20. marraskuuta 2019

Haluatko nobelistiksi?

Image provided by the Nobel Foundation.
Taannoin YLE uutisoi kuinka peruskoulun uuden opetussuunnitelman mukainen yhdistetyn käsityön
opetus on olennaisesti vähentänyt sekä tyttöjen että poikien kiinnostusta käsityöhön. Uutisen mukaan ainakin vientiteollisuus on huolestunut tästä. Ja varmasti on syytäkin jos kahdessa vuodessa teknisen työn valinnat vähenivät 59 prosenttia! Teollisuus on toki huolissaan kädentaidoista eli ihan niistä fyysisistä taidoista miten ei enää osata fyysisesti rakentaa vaikkapa metsäkoneita tai laivoja.

Oma ajatus lähtee kumminkin luovuuden vinkkelistä. Maailmassa on muutamia hyviä, sanotaanko kapitalistisia mittareita luovuudesta. Yksi niistä on Nobelin palkinto. Nobelin palkinnon saaja saa maineen lisäksi rahaa kouraan. Fysikan palkinnon saaja saa esim. 10 miljoonaa kruunua. Saadakseen 10 miljoonaa täytyy olla tehnyt jotain merkittävää - ja luovaa.

Mitä hiton tekemistä tällä on sitten sen kanssa että suomalaiset lapset eivät enää valitse teknistä työtä? Kasa Michiganin yliopiston tutkijoita tutki Nobel-palkinnon saajia. Itse asiassa he tutkivat myös brittien arvostetuimman tiedeyhteisön eli The Royal Societyn ja muiden vastaavien tiedeyhteisöjen jäseniä. Heidän tuloksensa olivat mielenkiintoisia. Nobelistin harrastivat käsitöitä ja taiteita 2,85 kertaa muita tietelijöitä ja 2,69 kertaa tavallisia kansalaisia todennäköisemmin.

Käsitöillä ja taiteella voi olla siis suuri merkitys. Meidän ei tule olla huolissaan pelkästään siitä ettei meillä tulevaisuudessa ole metsäkoneiden tai laivojen rakentajia vaan meiltä voi puuttua myös ne nerokkaat suunnittelijat, tiedemiehet ja keksijät.