Opaste puuttuu

Aikanaan kun aloittelin yrittäjän uraa sain sparrausta Pekkalan Pertiltä, nykyisin eläkkeelle siirtyneeltä MCon Partners Oy:n toimitusjohtajalta. Eräs ihan ensimmäisiä Pertin oppeja oli että pidä huoli että asiakkaasi löytävät sinut. Huomasin että homman voi sössiä näköjään netissäkin kuten allekirjoittanut teki. Ei vihjaustakaan siitä miten kehittäjän saa kiinni. Korjaan tilanteen. 

Ja asiakkaan voi opastaa monella tavalla perille, kuten kuvasta näkyy.

Millä estät ostajaa menettämästä hermonsa?

Sain edelliseen kirjoitukseen liittyen pari viestiä. Puskista on kuulemma helppo huudella, joten laitetaanpa pari itse kokeiltua vinkkiä peliin.

Hymyile. Tervehdi. Huomioi. 

Suomalaisen myyjän hymy on hyytynyt. Vuonna 2008 hymy irtosi 94 prosentilta myyjistä. Vuonna 2012 hymy irtosi vain 74 prosentilta ja tervehtiminen pyöri samoissa prosenteissa. *

Anna odotusaika, hetkinen, viisi minuuttia 

Odottavan aika on pitkä ja pidemmältä se tuntuu jos et tiedä kauanko joudut odottamaan. Ihminen kykenee aika tarkkaan arvioimaan noin puolitoista minuuttia odotusta mutta sen jälkeen aika yliarvioidaan. Niinpä kolmen minuutin odotus on voinut tuntua kuudelta.

Jotakin tekemistä. Pirunnyrkki, akvaario, telkkari, kahvia ja lehtiä. Mitä vain millä asiakas unohtaa ajankulun. 

Aika rientää kun on hauskaa. Itse huomasin nuo pulmapelit hauskoiksi ja varsin addiktoiviksi.

Millä sinä estät ostajaa menettämästä hermojaan ja poistumasta tyhjin käsin?


* Smiling Reportin aineiston mukaan. Vuoden 2013 aineisto ilmestyy maaliskuussa. http://www.smilingreport.com. 

Ostaja menettää hermonsa alle viidessä minuutissa

Minä kävelin eilen erääseen erikoistavaraliikkeeseen. Pari myyjää palveli aikaisemmin tulleita asiakkaita, joten seisoskelin hetken keskellä liikettä. Saapumiseni ei aiheuttanut sen kummempia liikkeitä kummankaan myyjän puolelta, joten katselin ympärilleni ja löysin mitä olin hakemassa. Marssin ostokseni kanssa kassalle. Vilkuilin välillä myyjien suuntaan, jotka tekivät parhaansa keskittyen katseeni väistelyyn ja asiakkaidensa kanssa keskusteluun. Seitsemän minuutin 18 sekunnin (ihan oikeasti, otin piruillessani aikaa) toinen asiakkaista sai asiansa valmiiksi ja poistui liikkeestä (ostamatta mitään) ja myyjä ehti rahastamaan minun ostokseni.

90,1 % asiakkaista menettää hermonsa alle viidessä minuutissa ja 59,9% haluaa huomiota heti tai ainakin alle minuutissa. *

Mikä sitten neuvoksi? Yksinkertaista. Huomioiminen ja hymy. Huikkaus, että vähän on kiirettä mutta hetken päästä palvellaan pitää asiakkaista 90 prosenttia liikkeessä vielä seuraavat viisi minuuttia.


* Velaron tutkimus kauanko asiakas on valmiina odottamaan asiakaspalvelun vastausta. 

Mitä minä aion tehdä isona?

Sain hyvän kysymyksen Nurmelan Artolta Linkedinissä eli mitä minä aion tehdä isona? Aion jatkaa samaa mitä olen tehnyt koko ajan. Aion jatkaa ihmisten auttamista. Olen tehnyt vuosien varrella monenlaista mutta taustalla on aina ollut tuo ajatus vaikka keinot, välineet ja tavat tehdä sitä ovat olleet moninaisia.

Muutama vuosi sitten törmäsin Ken Robinsonin videoihin TED.comissa ja ne herättivät uudenlaisia ajatuksia ja tietenkin mielessä pienen kertauksen omista vuosista erinäisissä oppilaitoksissa. Einstein sanoi: “Everybody is a genius. But if you judge a fish by its ability to climb a tree, it will live its whole life believing that it is stupid.”

En elättele toiveita että koulujärjestelmää voisi muuttaa nopeasti kovin radikaalisti vaikka opetusministeri on nyt herännyt että peruskoulua pitäisi uudistaa. Aion kuitenkin itse jatkaa sitä mitä nyt olen tehnyt eli olen yrittänyt auttaa ihmisiä löytämään sen oman juttunsa. Sen missä ihminen on elementissään. Aika monesti kyse on tavalla tai toisella yrittäjyydestä, koska ihmiset jotka tulevat minun juttusilleni ovat sillä tavalla suuntauneet. Nähneet yrittäjyyden yhtenä tapana toteuttaa sitä missä he ovat hyviä ja mistä he nauttivat. Mitä tehdessään he ovat elementissään.

Mitä aiot tehdä isona? Aion olla onnellinen.

Mikä aiot tehdä isona? Tämä on ollut  eräs suosikkikysymyksistäni, joita olen esittänyt ammattikorkeakouluopiskelijoille viime vuosina työskennellessäni heidän kanssaan. Osa ei ole osannut sanoa mitään. Osa on ilmoittanut jatkavansa opintoja ja joiltakin on tullut kommentteja töistä. Joko sen oman ammattialan, jota on ollut opiskelemassa tai sitten ihan muista. Parhaan vastauksen kuitenkin tarjosi taannoin eräs opiskelija, joka ilmoitti aikovansa olla onnellinen. Tähän saattoi vaikuttaa tietysti esitykseni Dave Ramsaytä mukaileva:" Opettelemme asioita, joita emme tarvitse saadaksemme työpaikan, jossa emme viihdy, jotta voimme ostaa tavaroita, joita emme tarvitse tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin, joista emme pidä." Pahinta on tietysti se että aika moni meistä tekee niin.

Kuinka moni meistä osaa asettaa yhtä hienon tavoitteen? Olla onnellinen.

James Dyson kusetti minua

Ensimmäinen kysymys saattaa olla tietysti että kuka James Dyson? James Dyson on brittiläinen keksijä ja Dysonin perustaja. Dyson on tunnettu pölypussittomista imureistaan. On tietysti hiukan provosoivaa sanoa James Dysonin kusettaneen minua, koska en ole herraa koskaan henkilökohtaisesti tavannut. Dysonin imurin olen kuitenkin ostanut. Ja siinä se kusetus tapahtui. Kuten Seth Godin kertoo:"All marketers tell stories. And if they do it right, we believe them". Voin tunnustaa että minuun upposi kuin häkä tarina James Dysonista kehittämässä imuriaan. Varsinkin kun tarinassa kerrottiin Jamesin itse heiluneen imurin varressa, käyneen David ja Goljat-taistelun jättimäisten imurivalmistajien kanssa ja lopulta päättäneeen lähteä itse valmistajaksi. Tarinasta tuli hienosti ilmi hänen pureutumisensa ongelmaan eli pölypussiin. Tässä kohti tarinaa tuulettelin jo itsekseni. Ei enää koskaan sitä latistavaa tunnetta seisomassa pölynimuripussihyllyn vieressä arpomassa, mikä pölypussi sopii siihen omaan imuriin (pelkästään Mieleltä löytyy 238 erilaista imuria).

Reilun puolentoista vuoden aikana tarina on alkanut kääntyä itseään vastaan ja on herännyt epäilys että mahtaako herra Dyson olla ollut imurin varressa ollenkaan sen jälkeen kun päätti imuriaan kehittää? Minulla ainakin olisi muutama kehityskohta alkaen vaikka pölysäiliöstä. Yksi syy valita Dyson oli lemmieläinten runsas määrä joten karvaa löytyy joka lähtöön. Kahden litran säiliö on liian pieni ja Mielen 4 litran pölypussiin pakkaantui paljon enemmän tavaraa kuin Dysonin säiliöön. On varsin ärsyttävää keskeyttää imurointi vähän väliä säiliön tyhjennyksen takia. Niin rentouttavaa ja nautinnollista imurointi muuten onkaan. Toinen mikä katkaisee imuroinnin on sitten lyhyehköstä virtajohdosta johtuva virran katkeaminen kun epähuomiossa nykäisee imurin myötä virtajohdon seinästä. Virtajohdon lisäksi pölynimurin letkuun olisi voinut laittaa hiukan pituutta lisää koska mainion teleskooppivarren (oikeasti hyvä idea) myötä tahtoo olla että imuri pyrkii puremaan nilkoista kun imuroi hankalempia paikkoja.

Toivottavasti James kehittää vielä paremman imurin ja kertoo tarinan siitä. Hyvä tarina myy.