Yrittäjä on hanurista

Tarkennetaan heti alkuun, että sana ja termi yrittäjä on hanurista. Olin nimittäin vetää aamukahvit herneillä, kun luin Rosa Meriläisen kirjoitusta Hesarissa. Meriläisen kirjoituksessa käy ilmi sama diskriminointi yrittäjyyttä kohtaan, mihin törmään aivan liian usein. Luulisi tohtoristason naisen osaavan erottaa yrittäjän ja palkkarengin toisistaan mutta ei. Kyllä ne on kaikki samaa sakkia.

Vai mitä yrittäjät? Onko UPM:n Jussi Pesonen tai OP:n Reijo Karhinen yrittäjä? Meriläinen viittaa siis kirjoituksessaan Ylen juttuun kymmenen yritysjohtajan terveisistä. Kyllähän tuosta joukosta löytyy myös yrittäjiksi luonnehdittavia kuten F-Securen aikoinaaan perustanut Risto Siilasmaa.

Palkkarenki ei ole siis yrittäjä, vaikka olisikin ison konsernin johtaja. Tuossa keskustelussa tulee aina sama harha että yrittäjät ovat pahoja ja työläisiä riistäviä paskiaisia. Tällä viittaan niin tuohon Ylen kymmenikköön kuin yt-uutisiin ylipäätään. Toki täytyy myöntää ettei se Pertin putkiliike yhden työntekijän irtisanomisilla ylitä uutiskynnystä samalla tavalla kuin se että Itella Oyj irtisanoo 495 postinjakajaa. Kuka Itellalla oli se paha yrittäjä, joka irtisanoi postinkantajat?

Suomessa oli vuonna 2013 yrityksiä 354 081 kappaletta. Arvatkaa huviksenne paljonko niistä oli noita suuria yli 250 työntekijää työllistäviä yrityksiä, jotka loistavat yt-uutisissa? Niitä oli 590 kappaletta. Mitä se tekee prosentteina - 0,17 prosenttia. Ei siis paljon paskaakaan. Mikä näitä yrityksiä yhdistää? Isoissa yrityksissä johtaja on monesti palkkarenki - ei siis yrittäjä. Toki on isojakin yrityksiä, missä yrittäjä on myös toimitusjohtaja. Mitä ne muut yritykset sitten ovat? Ne ovat niitä pieniä 0-9 työntekijää työllistäviä ja tyypillisesti yrittäjien vetämiä yrityksiä. Ne ovat niitä yrityksiä, joissa toimitusjohtaja (se yrittäjä) tuntee kaikki nimeltä, se tietää kuka porukasta käy sorsametsällä, tai kenen vauvalla on koliikkia tai kenen puoliso opiskelee ja rahasta on tiukkaa. Näitä yrityksiä 95 % yrityksistä. Ne ovat niitä parturi-kampaamoita, autokorjaamoita, konepajoja, rakennus- ja putkiliikkeitä, joita vetää tyypillisesti juuri se parjattu yrittäjä.

Voisimmeko olla yrittäjistä ylpeitä emmekä sekoita niitä ruikuttaviin palkkarenkeihin?

Vituttaako asiakastasi?

Vanha markkinoinnin nyrkkisääntö kertoo että uuden asiakkaan hankkiminen on 6-7 kertaa kalliimpaa kuin vanhan pitäminen. Miksi sitten harva yritys tuntuu vähän välittävän mitä sille asiakkaalle kuuluu? Milloin sinä itse olet saanut huonoa palvelua? Mitä merkitystä sillä on?

Jos asiakasta vituttaa?

Asiakaspalvelulla on suuri merkitys. Voidaan puhua asiakaskokemuksesta, jota ei muodosta yksin tuote tai hinta vaan koko se kokonaisuus, joka saa asiakkaan ostamaan tai olemaan ostamatta. Eräs suurimmista syitä haistattaa pitkät on huono asiakaspalvelu, koska 86 asiakasta sadasta ilmoittaa sen syyksi vaihtaa kauppiasta. Mitä sitten?

Huono kello kuuluu kauas

Aikaisemmin kerrottiin että huonosta kokemuksesta kerrotaan kymmenelle kaverille ja hyvästä ainoastaan muutamille. Nykyään tilanne on kuitenkin toinen. Huono kokemus jaetaan välittömästi kuvan ja videon kera somessa. Keskimääräisellä aikuisella Facebook-käyttäjällä on 338 kaveria. Itselläni tuo luku on vain 185. Paha sana kiirii siis välittömästi. Tämän sai kokea esimerkiksi Indialainen pitserian omistaja ilmoittaessaan ettei heiltä tule tarjoilua homojen häihin. He joutuivat sulkemaan ovensa kahdeksaksi päiväksi.

Ja kun asiakasta vituttaa

Eräs tuttavani, sanotaan häntä vaikka Matiksi oli pitkään erään puhelinoperaattorin asiakas. Todella pitkään, koska hän aloitti asiakassuhteen siihen hyvään aikaan kun hänen Saab 900:een asennettiin ensimmäinen "kannettava" matkapuhelin. Asiakassuhde kesti hyvän matkaa 2000-luvun puolelle ja useaan kertaan häntä asiasta kiusattiin ja kehotettiin kilpailuttamaan operaattoreita kun matkapuhelinlaskut olivat kumminkin satoja euroja. Mikä Mattia rupesi sitten vituttamaan? Matkapuhelinoperaattori halusi palkita hyvästä asiakassuhteesta ja lähetti Matille ilmaiset leffaliput. Se riitti. Mies, joka makseli kuukausittain korkeita maksuja katsoi muutaman euron liput vittuiluksi ja paineli samantien lähimpään kilpailijan kauppaan vaihtamaan kaikki liittymänsä.

Ja joskus homma osataan

Törmäsin taannoin iZettlen mainoksiin uudesta kortinlukijasta. iZettlen liiketoimintamallihan on mainio eli he tarjoavat kuukausimaksutonta kortinlukijaa eli maksupäätettä korttimaksujen vastaanottamiseen. Sopii mainiosti myyjälle, joka tekee vähän tai satunnaisesti kauppaa. Vertailin vuoksi kerrottakoon että Sonera esim. tarjoaa maksupäätettä edullisella 42,90€/kuukausi kahdentoista kuukauden sopimuksella. Olemme siis käyttäneet iZettlen palvelua viime kesästä saakka mutta kannettavalla lukijalla on ollut omia rajoituksiaan eli joskus se on unohtunut ladata tai bleutooth-yhteys on kenkkuillut. Olin siis kiinnostunut uudesta lukijasta ja tiedustelin siitää iZettleltä. Vastaus tyrmistytti.

"Kyseisten laitteiden rajoitetusta valmistetusta määrästä johtuen ne on omistettu vielä tältä erää vielä kamppanjalle. Tarkoitus on kuitenkin ruveta myymään niitä tulevaisuudessa kaikille käyttäjille."

Kapistusta ei saisi siis rahallakaan. Olin kuitenkin yhteydessä uudestaan iZettlelle*, jossa nopeasti ymmärrettiin yskä ja pidettiin vanhankin asiakkaan puolta. Muutaman tarkennusviestin jälkeen sieltä tulikin sitten viesti: "Nonih! Lukija lähtenyt matkaan." 

Tätä minä kutsun asiakaspalveluksi. 

* En tiedä onko asiaan vaikutusta sillä että firma on ruotsalainen.